27.8.2015

Brigitteltä lainattua

Olen jo monta vuotta ollut sitä mieltä, että hame on itselleni jotenkin vaikea vaate. Senkin lisäksi, että helmojen kanssa pähkäilen kenkävalintaa paljon kauemmin kuin farkkujen kohdalla, erottaa hameen mekosta myös ainainen pulma sopivan yläosan suhteen. Mikään ei vain sovi. Siksi onkin hieman nurinkurista, että tämän vuoden puolella olen ommellut itselleni jo kaksi hametta.


 Kankaastahan se ajatus taas lähti. Kaunista kukkakangasta löydettyäni alkoi mielessäni pyöriä mielikuva a-linjaisesta hamosesta, jonka sitten toteutin Suuren Käsityölehden (4/2014) kaavan mukaan. Brigitte Bardot'n tyttömäistä tyyliä jäljitelleistä vaatemalleista tämä hame valikoitui ompeluksekseni, vaikka olisi siellä ollut ohje ihanaan mekkoonkin. Jätin hameesta mallikuvan extratyttömäisyydet pois ettei nyt ihan liioitteluksi mene tämä touhu. Kuvauspäivänä lompsuttelin reteästi tennareissa, vaikka sirommat kengät tekisivät tyylistä vähän keveämmän. Onneksi en ole mikään muotibloggaaja, sen jätän muille!


Olen viime lukuvuoden aikaina kehittynyt ompelijana jonkin verran, ja yksi oppimistani asioista on ohjeiden noudattaminen. Tämän hameen tein just eikä melkein ohjeiden mukaan, ja täytyy sanoa että olin aika ylpeä siististä työn jäljestä. Vielä kun saisi piilovetoketjun kiinnitettyä siistimmin!



Kuvausrekvisiittana toimii kirpparilta löytynyt nahkalaukku, joka on sittemmin ollut kovassa käytössä. Kymmenen euroa 70-luvun hyväkuntoisesta "hippilaukusta", ei paha!

Nyt menen jatkamaan palmikkoneuletakkia, jota olen lupaillut aloittaa jo vuoden verran. Toivottavasti saan sen tässä syksyllä valmiiksi ja teille näytille.

Palataan asiaan!

- Riiks

22.8.2015

Kesätytöt mekoissaan


Tänään luonamme kävi kahvivieraita ja mukana oli myös kaksi pikkutyttöä, joille aikaisemmin kesällä kerroin ompelevani mekot. Niinhän siinä sitten lopulta kävi, etteivät ompelut jääneet kahteen mekkoon, vaan juhannuksena samat tyttöset saivat omakseen kaksi mekkoa kumpikin. Tässä vähän ei-niin-ajankohtaisia kuvia viileältä alkukesältä.


Ensimmäinen satsi valmistui muistaakseni Käsityö-nimisen lehden ohjeilla, joka käsittääkseni on virolainen kädentaitojen lehti. Isomman tytön kellohelma koostoi yli kolmestakymmenestä osiosta, joihin käytin kaapista löytyneitä tilkkuja. Pienemmän tytön pussihelmainen mekko muuttui tunikaksi ompelumokan vuoksi, mutta pitkän tuumailun tuloksena siitä tuli kuitenkin ihan kelpo vaate syksyn viileämmille ilmoille.


Poiketessani Eurokankaassa näin nämä superedulliset kesäkankaat, joista innostuin ompelemaan vielä toiset mekot. Nyt vanhempikin tyttö sai pussihelmamekon, jonka koristuksiksi ompelin söpöt nallenapit. Liehuvahelmainen mekko sai yksityiskohdakseen eripariset napit. Aika sattumaa muuten, että nappirasiasta löytyi juuri oikeita värejä! Pidemmän mekon ohje on Suuren Käsityölehden yöpukukaavasta, jota olen muistaakseni käyttänyt ennenkin.

Uudet vaatteet saivat heti käyttöä, kun tytöt kirmasivat pihalle pallopelien pariin. Näissä Pieni talo preerialla -tyylisissä asuissa sujui niin kori- kuin jalkapallokin.

Ihanan lämpimiä elokuun päiviä!

-Riiks

5.8.2015

Värjäysviikko



Aikaisemmin mainitsemani festariviikonlopun jälkeen suuntasin vajaaksi viikoksi mummolaan, jossa pääsin toteuttamaan pitkään kytenyttä värjäysintoani luonnonmateriaaleilla. Pääsiäisen aikaan kerätyt käävät odottelivat rouheena halkovarastossa ja isäni oli keitellyt valmiiksi koivuntuhkalipeää kääpävärjäyksen pH-vaihteluita varten. Lankojen alunapuretukseen, värjäysveden pH:n tarkasteluun, värjäysmateriaalin keräämiseen, liemen hämmentelyyn ja tulen tekemiseen sai helposti kulumaan niin monta päivää, etten harmikseni ehtinyt poimia juurikaan marjoja. No, nämä ovat niitä valintoja.

Maalarinteipin unohduttua kotiin en voinut merkata lankoihin niihin käytettyjä väriaineita, minkä vuoksi en ole nyt täysin kartalla siitä, millä mikäkin lanka on värjätty. Mutta koska tarkoitus ei ollutkaan tehdä varsinaista ohjepostausta kasvivärjäykseen, niin julkaisen tässä vähän kuvia kovan työn tuloksista.

Aikaisemman kasvivärjäystä käsittelevän tekstini löydät täältä.


Viikon aikana kokeilin kasvivärjäystä ainakin seuraavilla aineksilla:

Punasipulin kuoret -> syvä metsänvihreä
Sipulin kuoret -> voimakas keltainen
Koivunlehdet -> keltainen
Violetit lupiininkukat -> sinivihreä, lähes minttu
Kannusruoho -> keltainen, ruostuneen hevosenkengän kanssa lähes sinapinkeltainen
Taulakääpä -> ruskea

Näiden lisäksi sekoittelin väriliemiä ja aineksia erilaisia sävyjä saadakseni.


Sitten niitä valmiita lankoja. Värjäsin erilaisia lankoja Novitan seitsemästä veljeksestä Pirtin kehräämöstä ostettuihin villalankoihin, ja väreinä minulla oli puhtaanvalkoista ja luonnonvalkoista. Tykästyin eniten Seitsemään veljekseen, sillä värit tarttuivat siihen parhaiten kun taas kehräämöstä ostetut langat jäivät usein hyvin laimean värisiksi.





Tuli aika kivoja sävyjä, katsotaan mihin näitä raaskii käyttää. Vielä unelmoin saavani jonain päivänä punaisen sävyjä veriseitikistä ja verihelttaseitikistä, mutta sitä varten tulee aloittaa sienien poiminta. Siinäpä ehkä uusi aluevaltaus.

Onko siellä joku muukin, joka on kokeillut tai haaveilee kokeilevansa luonnonmateriaaleilla värjäämistä? Mitä kasveja suosittelisit tuleviin kokeiluihini?

Aurinkoista viikkoa kaikille!

- Riiks