Sukkajuttuja

 
Kun mietin tätä loppupuolelle kulunutta vuotta, huomasin ajattelevani, etten ole saanut valmiiksi juurikaan käsitöitä. Kuten olen aikaisemminkin kirjoittanut, vuosi on ollut varsin vaiherikas, mikä on vaikutanut myös blogin kirjoittamiseen, mutta suuri syy postausten vähäisyyteen on ollut oma mielikuvani siitä, että enhän ole saanut mitään töitä valmiiksi. Kovin montaa isoa työtä en olekaan makrameliivin ja palmikkoneuletakin lisäksi tehnyt, mutta olen minä silti ehtinyt näpertää pienempiä töitä. Kokonaisen postauksen kirjoittaminen yhdestä sukkaparista on kuitenkin tuntunut hassulta, ja niinpä pienet työt ovat jääneet valmiiden töiden pussiin.

Valmiiden töiden pussia katsellessani huomasin, että olen noin puolentoista vuoden aikana neulonut aikamoisen kasan erilaisia sukkia ja lapasia, jotka olen sysännyt tylysti muovipussiin ja kaapin hyllylle. Olen neulonut ne omaksi huvikseni ilman mitään varsinaista käyttötarkoitusta, minkä vuoksi iso kasa töitä odottaa vuoroaan käyttämättöminä.

Olen huomannut, että Instagramiin tulee laitettua kuvia paljon matalammalla kynnyksellä kuin tänne blogiin. Tuntuu, että postauksessa on oltava jotain "oikeaa" kirjoitettavaa ja vähän enemmän sanottavaa kuin "neuloin tällaiset sukat". Instaan olen sen sijaan laittanut kuvia myös keskeneräisistä töistä. Tällainen harrastamani kainostelu tuntuu toisaalta hölmöltä, sillä mitä sitten, vaikka postauksessa näytettäisiinkin vain yhdet sukat. Ihailen siinä mielessä ammatikseen bloggaavia, kun he keksivät järkevää ja lukijoita kiinnostavaa sisältöä jopa päivittäin.

Näissä kuvissa vilahtelee vain osa niistä töistä, jotka löysin kaapistani. Osa näistä saattaa lähteä eteenpäin joululahjoina, sillä en minä itsekään tarvitse kovin monia villasukkia. Lisäksi näiden kauniista, kasvivärjätyistä langoista neulottujen sukkien hilloaminen kaapin pohjalla tuntuu lähes tuhlaukselta.

Rauhallista sunnuntai-iltaa!

- Riiks