Vanhan ajan essut pienille leipureille

 Joulu taitaa olla nyt virallisesti ohi, joten pääsen pikkuhiljaa näyttämään täällä blogissa, mitä Joulupukin pajassa tänä vuonna väkerreltiin. Tässä ensimmäisessä joululahjapostauksessa esittelen esiliinat, jotka mieheni äiti pyysi minua ompelemaan lapsenlapsilleen. Toiveissa oli vaaleasävyiset, röyhelöhelmaiset essut, joiden malli mukailisi perinteistä, niskasta napeilla kiinnitettävää esiliinaa.

Valitsin itse kankaat Eurokankaan valikoimasta, ja päädyin tyttömäisiin ja hillittyihin raitakankaisiin. Kaavana käytin Suuri Käsityölehden peruspaidan ohjetta (sitä monesti ennenkin käyttämääni) ja muokkasin sitä hieman leveämmäksi ja huomattavasti pidemmäksi. Esiliina rakentuu yhdestä etukappaleesta ja kahdesta takakappaleesta, joissa on huomioitu leveät käänteet.

Kankaat leikattuani ompelin olkasaumat yhteen ja huolittelin pään- ja kädentiet vaaleanpunaisella vinonauhalla. Sivusaumojen ompelun jälkeen tein kangassuikaleesta olkapään päälle tulevat röyhelöt ja kiinnitin ne. Helmaan ompelin vastaavanlaisen, joskin hieman leveämmän röyhelön. 

Esiliinojen kiinnitysmekanismina toimii kaksi niskaan ommeltua nappia, jotka ostin kesällä Tallinnasta. Olikin hauska sattuma, että kauan ennen tätä ompelutyötä jemmaan ostamani kissanapit sopivat näihin kankaisiin näin hyvin!

Aivan lopuksi viimeistelin kummankin esiliinan taskulla, sillä pitäähän sellainen essussa olla. Toivottavasti lahjojen saajat ilahtuivat näistä esiliinoista. Kuulin ainakin sen, että tytöistä pienempi oli tahtonut omansa jo heti aattoiltana päälleen.

Talonvaltaajapaita

Tässä ennen joulua innostuin kokeilemaan itselleni entuudestaan tuntematonta paidantekotapaa. Olin nähnyt opiskelukaverini tehtailevan vastaavia puseroita yksi toisensa jälkeen, ja pitihän se sitten itsekin kokeilla, miten kaarrokepusero syntyisi omista puikoistani. Tässä paitamallissa hihat siis neulotaan pyörönä ja niiden silmukat lisätään kainaloihin asti valmiideen vartalokappaleeseen. Loppu jatketaan pyöröpuikoilla ohjeen mukaan välillä kavennelleen. Tällainen on lopputulos:

Koska en ollut vielä ehtinyt neuloa itsevärjäämistäni langoista mitään, päätin käyttää osan neulepaitaan. Valkoinen lanka on Novitan Joki-lankaa, joka oli taannoin hyvässä tarjouksessa Valintatalossa. Muutama viikko sitten sitä sai ostaa kolme kerää vitosen hinnalla. Varasin työtä varten 12 kerää, mutta lopulta valkoista kului suunnilleen 8 kerää. Värilliset langat puolestaan ovat niin Pirtin kehräämöstä ostettuja kuin kotona värjättyä Seitsemää veljestäkin.

Alussa loin siis koetilkusta lasketun verran silmukoita vitosen pyöröpuikoille ja neuloin joustinneuletta ja sileää neuletta kainaloihin asti. Tämän jälkeen arvioin haluamani hihansuun koon ja loin sen verran silmukoita samankokoisille sukkapuikoille. Pienen joustinneuleen jälkeen lisäilin kymmenen kerroksen välein kaksi silmukkaa per kierros ja jatkoin näin kainaloihin asti. Tämän jälkeen yhdistin hihat vartalokappaleeseen niin, että jätin sekä vartalokappaleen että hihakappaleiden kainaloista 10 silmukkaa apulangalle ja nostin muut silmukat samalle pyöröpuikolle missä vartalokappalekin oli. Hihojen mukaanottamisen jälkeen neuloin muutaman kerroksen valkoista ja aloin sitten tehdä kuviota tätä Istexin mallia mukaillen. Paitamalli oli siis mukava neulottava vaikkakin hihojen mukaanottamisen yhteydessä iski epäluulo koko hommaa kohtaan. Lopuksi kainaloihin jääneet reiät ommeltiin umpeen.

Koska kostean liinan läpi silittäessä paidan lampaanhaju voimistui, heitin neuleen koneeseen ja pesin sen ensin villapesuohjelmalla ja sen jälkeen vielä hienopesussa. Arvelin neuloksen huovuttuvan hieman linkouksessa, mutta yllätys oli silti suuri kun kaivelin koneesta valkoisen nöyhdän peitossa olevan napapaidan. Onneksi venyttelemällä paidan sai oikeisiin mittoihin ja häiritsevä hajukin lähti villapesuaineella. Kotona mielipidettä kysyessäni sain kuulla neuleen olevan sellainen hippi/talonvaltaajapaita. Hmm... Noh, ainakin hipahtaviksi valitsemani värit taisivat osua kohdilleen.

Lanka: Novita Joki (valkoinen), muut Novitan Seitsemää veljestä ja Pirtin kehräämön lankaa
Materiaali: Joki-lanka 100% villaa, muissa jonkin verran tekokuitua mukana
Langan menekki: Joki-lankaa 400-450 g, muita värejä en laskenut, ehkä 100-200 g
Puikot: nro 5
Malli: Opiskelukaverin ohjeet, omasta päästä, kirjoneulemalli Istex

Lankavillitys: Villalankojen kotivärjäyksen ohje

Heippa!

Olen viimeviikkoina varmistunut siitä, että tuo käsityötieteen sivuaine on hyvin vaarallinen aine. Uusien juttujen kokeileminen on mielenkiintoista, mutta aiheuttaa aina välillä lompakon laihtumista innostuksen iskiessä. Pari viikkoa sitten syvennyimme lankojen värjäykseen enimmäkseen luonnonväreillä, ja tässä tulos:

Me opiskelijat saimme tehtäväksemme tuoda erilaisia luonnonmateriaaleja lankojen värjäystä varten, kun taas opettaja antoi käyttöömme sinipuuta ja krappia. Voi sitä riemua kun nostelimme värikattiloista muuttuneita lankoja ja hypistelimme omia keriämme lankojen kuivuttua. Tässä kooste siitä, minkälaisia värejä mistäkin materiaalista tuli.

Aika mielettömiä sävyjä! Luonnonmateriaaleilla värjätyissä langoissa on se mukava juttu, että värit ovat murrettuja ja siksi sopivat hyvin yhteen keskenään. Tässä vielä koottuna kaikki syntyneet värit. Vasemman yläkulman monivärinen lanka on värjätty mikrossa mehujauheilla.

Niin ja se innostuminen... Noh, pakkohan tätä hommaa oli päästä kokeilemaan vielä kotonakin, sillä tummempi vihreä jäi vielä polttelemaan. Päätin samalla laatia pientä värjäysohjetta, mikäli joku muukin hurahtaisi tähän värjäilyyn :)

Kotivärjäystä varten tarvitset:

1. Värjäyspuuhille pyhitetty, ainakin viiden litran kattila
Oman kattilani ostin kirpputorilta, sillä värjäyskattilaa ei ole mitään järkeä ostaa kalliilla kaupasta. Kansi on hyvä olla olemassa sähkön säästämisen kannalta, sillä lämpö pysyy hyvin tallessa kannen alla. Punasipulista ei lähtenyt hirveästi hajuja, mutta muilla aineksilla värjätessä kansi on myös hyvä tapa estää hajujen leviämistä koko asuntoon.

2. Punasipulin kuoria
Sipulien kuoria kannattaa kysyä ruokakaupoista, sillä hyvällä tuurilla voi saada ison määrän biojätteeseen meneviä kuoria ilmaiseksi.

3. Valkoista tai harmaata villalankaa
Vaikka kasvivärjäys sopiikin lähinnä proteiinikuiduille (eli eläinkuiduille), ei esimerkiksi Seitsemän veljestä-langan 25% polyamidia haittaa värjäystä. Tee langoista ilmavia vyyhtejä, jotta väriliemi leviää kunnolla kaikkialle. Tarkista, etteivät vyyhdit pääse purkautumaan. Ota huomioon, että eri langat ja värit värjäytyvät eri tavoin.

4. Elintarvikevaaka
Vaa'alla voit punnita langat, alunan ja värjäysainekset.

5. Kauha tai muu tuokalu
Tarvitset jotain kättä pidempää, jotta voit hämmentää lientä ja nostaa langat pois kuumasta vedestä.

6. Aluna
Valkoista jauhetta, jolla villalanka puretetaan. Tämän käsittelyn avulla väri imeytyy hyvin kuituun ja pysyy siinä kiinni. Oman alunapurkkini (50g) ostin apteekista, mutta kannattaa tutkia mistä sitä saisi kaikista halvimmalla.

7. Kinkkumittari
Kinkkumittarilla on helppoa seurata veden lämpötilan muutoksia.

Näiden tavaroiden lisäksi kannattaa varata essu ja vähän huonommat vaatteet siltä varalta, että värilientä leviää ympäriinsä. Myös patakintaat on hyvä ottaa pöydän nurkalle, sillä ne voivat helpottaa kuuman kattilan liikuttelua. 

  Jos tahdot tehdä kuten minä, toimi näin. Sähkön säästämiseksi en purettanut lankoja etukäteen, vaan lisäsin alunan valmiiseen väriliemeen tämän ohjeen mukaa.

1. Mittaa kattilaan 4,8 litraa vettä (3l vettä/ 100 g lankaa) ja lisää sinne noin kuusi kourallista punasipulin kuoria. Kuoret voi lisätä kattilaan pelkästään tai vanhojen sukkahousujen sisällä, jolloin ne on helppoa nostaa pois värjäyksen jälkeen.Sipulinkuorien määrä vaikuttaa väriliemen vahvuuteen.

2. Laita levy vitoselle lämpiämään ja nosta kansi kattilan päälle. Levyn voi kääntää kolmoselle, kun veden lämpötila on noin 70 astetta.

3. Kun liemi on 80-asteista, anna kattilan olla hellalla kakkosella noin tunti.

4. Kun tunti on kulunut, nosta kattila hetkeksi pois liedeltä ja nostele sipulinkuoret pois liemestä. Nyt väriliemi on valmis.

5. Keitä 2 dl vettä ja liota siihen 16 g alunaa. Kaada neste väriliemen sekaan ja sekoita. (10g alunaa/ 100g lankaa) Kastele 165g lankaa lämpimällä vedellä, purista ylimääräinen vesi pois ja pudota langat kattilaan. Varmista, että kaikki langat ovat peittyneet ja nosta kattila liedelle kannen alle. Kun liemen lämpötila on 80 astetta, anna kattilan seistä liedellä tunti niin, että lämpötila olisi koko ajan 80-90 astetta. Kääntele lankoja aina välillä.

HUOM! Varo suuria lämpötilan vaihteluja! Varsinkin täysvillaiset langat saattavat huopua, jos lämpötila nousee hetkessä yli 30 astetta. Tämän vuoksi langat lämmitetään vedellä ennen kattilaan pistämistä. Erilaiset langat värjäytyvät eri tavoin, ja esimerkiksi rasvaisen villalangan voi pestä ennen värjäämistä, jotta väri kiinnittyisi paremmin.

6. Kun tunti on kulunut, nosta langat pois kattilasta ja huuhtele niitä lämpimällä vedellä niin kauan, kunnes väriä ei enää irtoa. Purista ylimääräinen vesi pois ja aseta langat kuivumaan. Jos kattilassa oleva liemi on yhä värikylläistä, voit kokeilla värjätä toisen kerran tässä niin sanotussa jälkivärissä. Lisää silloinkin hieman alunaa, jotta väri kiinnittyisi mahdollisimman hyvin. Jälkivärin lopputulos on alkuperäistä värjäystulosta vaaleampaa.

Tässä vielä kuvia värjäyskokeiluistani. Kotona lisäilin kattilaan myös muun värisiä lankoja ja katsoin millainen värjäystulos on. Ensimmäisessä kollaasissa ovat värjäämättömät langat ja toisessa kollaasissa samat langat värjäyksen jälkeen samassa järjestyksessä. En varmaan ikinä lakkaa hämmästelemästä, kuinka langat voivat värjäytyä punaisessa sipuliliemessä vihreiksi!

Lopuksi vielä pieni muistutus. Värjäystulos on aina vähän ennalta arvaamaton ja toistamaton, joten jos tahdot langoista täysin samanvärisiä, laita samaa lankaa olevat vyyhdit samaan kattilalliseen :)

Onko muilla kokemuksia lankojen värjäämisestä?

Mukavaa tulevaa viikonloppua ja Itsenäisyyspäivää!

- Riiks

Moka on lahja: Sinikuviollinen trikoomekko

Hei!

En ole tainnut kirjoitella täällä paheellisesta harrastuksestani, käsityöhurjastelusta. Vaikka tahtoisin olla superhuolellinen ja tarkka käsityön tekijä, todellisuudessa ompelukoneen esille ottaminen saa minussa usein aikaan vimman saada työ nopeasti valmiiksi ja käyttöön. Ja se jos mikä on aiheittanut pulmia aikojen saatossa...

Ostin tämän ihanan kankaan viime kesänä elämäni ensimmäisellä Tallinnan-reissulla. Matkaseurueemme oli jo aivan näännyksissä helteen ja Karnaluks-käsityöliikkeessä vietettyjen hikisten jonotushetkien jälkeen, kun vanhaa kaupunkia kohti kävellessämme kohdalle sattui houkutteleva kangaskauppa, jonka ikkunamainokset kutsuivat minua pikavisiitille. Koska muu porukka oli myötämielinen, singahdin kauppaan ja suuntasin suoraan trikoo-osastolle, sillä tiesin mitä etsin: jotain ihanaa kangasta paitaan tai mekkoon. Ja sitähän sieltä sitten löytyi, mukavan edulliseen hintaan vieläpä.

Kangas odotteli kaapissa sopivaa inspistä, joka viimein syksyllä koitti. Levitin kankaan lattialle ja ryhdyin leikkelemään kappaleita hieman sovelletuin paidankaavoin. Kyllähän sitä vielä piirtämisvaiheessa muistaa, että takakappaleen pääntien ei tule olla yhtä syvä etukappaleen kanssa, mutta kuinkas sitten kävikään kun sain sakset käteen ja lopullisen tunikan kuvat vilkkuivat jo silmissä. Naps vain, ja mekon kappaleet olivat käsissä valtavalla kaula-aukolla höystettynä. Siinä kohtaa täytyi pitää pieni pohdiskelutauko.

Kun virhe on jo tapahtunut eikä sitä saa tekemättömäksi, on vaihtoehtoina luovuttaa tai korostaa sitä, mitä ei saa piiloon. Siispä leikkasin kankaasta pitkän suikaleen ja kiinnitin sen pääntiehen. Niskaan jätin pienen kolon yksityiskohdaksi. Kyllähän se lisäsuikale vähän lörpöttää, mutta annan sille luvan tehdä niin.

Ai mitä sille tunikapituudelle sitten kävi, vai? Noh, vaatehan hujahti näköjään mekon mittoihin, mutta sepä ei haittaa. Käyttökertoja tälle mekolle on kertynyt syksyn aikana jo vaikka kuinka paljon, joten moka näyttää olevan lahja!

Mukavia ompeluhetkiä ja onnistumisen elämyksiä epäonnistumisienkin kohdalla!

-Riiks

Ps. Onko muille sattunut jonkinlaisia ompeluonnettomuuksia, jotka ovatkin sitten kääntyneet voitoksi?

Luonnonvalkoinen pitsineule

Heipä hei lähes kuukauden hiljaiselon jälkeen!

Nyt olisi pitkästä aikaa esitellä yksi uusi tuotos. Peukalo on ollut paremmassa kunnossa, joten nelominen on jälleen luonnistunut. Ah, minkä ilon neulominen voikaan mukanaan tuoda! Taukoa pitäessä tuntui kuin olisin heittänyt hyvää käsityöaikaa hukkaan, mutta minkäs teet kun ei vaan pysty. Onneksi viimeiset puolitoista viikkoa on käytetty hyödyksi entistäkin paremmin.

Kuten jo aikaisemmin kerroinkin, löysin kesällä kirpputorilta läjän Novitan Helmi-lankaa. Siinä on muuten nimensä mukaisesti aika helmi lanka, harmi vain että sen valmistus taitaa olla lopetettu. Koska lankaan on sekoitettu 40% bambua, neuloksesta tulee mukavan pehmeää. Luonnonvalkoista neuletta kaivatessani uppouduinkin netin syövereihin ja etsiskelin mieleistä pitsineulosta, josta voisin paidan valmistaa.

Kyhäsin paidan samalla idealla kuin aikaisemmatkin neulepaitani, ohje oikean kokoisen neulepaidan tekoon löytyy täältä. Tällaista sopivan yksinkertaista, mutta silti hauskan näköistä neulosta on nopea tehdä, eikä neulomisprojektiin mennytkään kuin vajaat kaksi viikkoa. Yhden päivän käyttökokemuksella vaatteesta tuli juuri sellainen kuin halusinkin!

Tässä vielä neule päällä kuvattuna. Helmaan, pääntiehen ja hihansuihin neuloin muutaman kerroksen helmineuletta joustinneuleen sijaan.

Tässä vielä ohjeet kuvion tekemiseen. Olin aikaisemminkin neulonut pitsimäistä pintaa, joten mikään ohjeessa ei ollut minulle uutta. Olen saanut kuitenkin yhden toiveen, että neulontakoulun joku osa voisi käsitellä neulemerkkejä ja sitä, kuinka ne käytännössä toteutetaan. Yritän toteuttaa sellaisen postauksen kunhan saan jonkun valokuvaajaksi.

Tässä vielä neulepaidan ja langat tiedot:

Lanka: Novita Helmi
Langan materiaali: 60% puuvillaan, 40% bambua
Langan menekki: En muistanut laskea, mutta veikkaisin noin 500g
Neulemallin alkuperä: Drops design
Paidan malli: Omasta päästä
Puikkojen paksuus: nro 4
Silmukkamäärät: Vartalokappaleeseen 168 silmukkaa (pyöröneule), hihansuissa 32 silmukkaa (tasona)

Mitenkäs siellä ruudun toisella puolella, onko talven tulo innoittanut aloittamaan käsityöprojekteja?

Mukavaa viikonloppua!

-Riiks